Behemot
tarkoittaa valtavan suurta eläintä.
Jobin kirjassa
on kuvaus tästä eläimestä,
jonka Jumala sanoo olevan
luomistöidensä esikoinen.

Job (40) kirjoitti:
Katso Behemotia,
jonka minä loin niinkuin sinutkin;
se syö ruohoa niinkuin raavas.
Katso, sen voima on lanteissa,
sen väkevyys vatsalihaksissa.
Se ojentaa jäykäksi häntänsä
kuin setripuun,
sen reisijänteet ovat lujiksi punotut.
Sen luut ovat niinkuin vaskiputket,
sen nikamat niinkuin raudasta taotut.
Se on Jumalan töiden esikoinen;
sen luoja ojentaa sille miekan.
Sille kantavat satonsa vuoret,
joilla kaikki metsän eläimet leikitsevät.

 

Bəhēmôth on monikkomuoto eläintä tarkoittavasta sanasta bəhēmāh.
Monikollinen ilmaisu kuvaa eläimen valtavuutta.

Jumalan antama tarkka kuvaus tuosta eläimestä osoittaa,
että se on sellainen eläin,
kuin tiedämme dinosaurustenkin olleen.

Erityisen tarkka yksityiskohta on maininta punotuista jänteistä.
Alkutekstin ilmaisu p̄aḥăḏāw
on käännetty erilaisilla käännösvastineilla.
Esimerkiksi thighs, stones, haunches.
Suomennoksissa puhutaan reisijänteistä.
Mutta alkutekstin ilmaisu voidaan kääntää
lantion seudussa oleviksi jänteiksi.

Eräillä dinosauruksilla oli lanteenseudusta alkaen
erikoisrakenteisten selkänikamien yläosassa
luisia ristikkäin olevia jänteitä
ulottuen lannerangan molemmin puolin jonkin matkaa.
Tämä erikoisrakenne mahdollisti
valtavan painavan ja pitkän hännän liikuttelun.

Raamatussa oleva maininta setripuumaisesta hännästä,
ja heti sen perässä oleva maininta punotuista jänteistä
liittyvät siis yhteen.

Tämän kuvauksen Jumala antaa Jobille tilanteessa,
jossa Jumala itse heittää skreenille
Jobin silmien eteen hetket maailman luomisesta alkaen.

Tuossa vaiheessa, josta Jumala kertoo
puhuen tuosta valtavan suuresta eläimestä
ja myös muista leikitsevistä eläimistä,
olemme Raamatun ensimmäisen jakeen loppupisteessä.

Kaikki metsän eläimet söivät ruohoa, eivätkä toisiansa.
Ei ollut pelkoa, ei kauhua.
Rauha rakkaus ja sopusointu täytti taivaat ja maan.

Tuo luomakunta kuitenkin koki tuhon sen seurauksena,
mitä tapahtui taivaassa.
Luciferista, Valon kantajasta, Aamuruskon pojasta
oli tullut pimeyden ruhtinas.
Ja niin maa oli autio ja tyhjä.
Ja syvyyden kuilut täytti
PIMEYS