Alussa Jumala loi taivaat ja maan.
Kaikki olennot taivaassa ja maan päällä
rakastivat toisiaan.

Mahtavin eläin maan päällä oli nimeltään behemot.
Taivaassa kaikkein mahtavain enkeliolento
oli kerubi nimeltään Aamuruskon poika.
Häntä sanotaan myös Luciferiksi (Valon kantajaksi).

Tämä kerubi ylpistyi ihanuudestaan ja kauneudestaan.
Hän halusi tehdä itsestään Jumalan vertaisen.

Hän pyysi muita Jumalan luomia enkeleitä
kanssaan sotimaan Jumalaa vastaan.

Osa enkeleistä suostui Luciferin pyyntöön.
Ja sitten taivaassa alkoi sota.
Lucifer ja sen enkelit sotivat
muita Jumalan enkeleitä vastaan,
joiden johtajana oli enkeliruhtinas Mikael.

Lucifer ja sen enkelit hävisivät tuon sodan.
Heidät heitettiin taivaasta Maan päälle.
Tämän seurauksena
kaikki Jumalan luoma ihanuus
maan päällä tuhoutui.

Ei ollut enää behemoteja
eikä muitakaan eläviä olentoja maan päällä.
Kaikki oli kuollutta ruohoa myöten.

Ja maa oli autio ja tyhjä,
ja pimeys oli syvyyden päällä,
ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.

Maan täytti syvyyksiä myöten pimeys.
Syvällä maan uumenissa eli tuonelassa
oli tuo Lucifer eli Valon kantaja,
joka oli muuttunut pimeyden ruhtinaaksi.
Tuonelassa olivat myös sen enkelit,
jotka olivat myös menettäneet ihanuutensa
ja muuttuneet paholaisen enkeleiksi.

Jumala ei kuitenkaan jättänyt Maata
tuohon sekasortoiseen tilaan pimeyden valtaan.

Pyhä Henki eli Jumalan Henki leijui
kaiken yläpuolella.
Jumala oli tekevä kaiken uudeksi.
Kohta Maa olisi kuin uudestisyntynyt.
Se olisi jälleen kuin Jumalan puutarha. 

 

Valkeus tuli