Syntyjä syviä
Raamattu on kirja,
jonka avulla
Jumala kertoo ihmisille asioita.
Siksi Raamattua sanotaankin
Jumalan Sanaksi.
Ensimmäinen asia,
joka Raamatussa kerrotaan,
on taivaiden ja maan luominen:
Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
Sana Jumala
on tuossa monikkomuotoinen
ja tarkoittaa
Valtiaiden perhettä,
johon kuuluu
Isä ja Poika ja Pyhä Henki.
Taivaassa on sen lisäksi
muita olentoja
– esimerkiksi enkeleitä.
Raamattu kertoo muualla
(Jobin kirjassa)
että nuo enkelit
olivat valtavan innoissaan
ja suorastaan riemuitsivat,
kun Jumala
heidän silmiensä edessä loi Maan.
Maa oli niin ihana paikka
eriskummallisine eläimineen ja kasveineen.
Kaikki olennot taivaassa
rakastivat toisiaan.
Niin myös maan päällä.
Eläimet eivät syöneet toisiaan.
Mahtavin eläin maan päällä
oli nimeltään behemot.
Se oli valtavan suuri eläin.
Oikein sellainen jätti.
Sekin söi silti vain ruohoa.
Taivaassa olevista
luoduista olennoista
kaikin tavoin mahtavin oli
eräs korkea-arvoinen enkeli,
joita sanotaan kerubeiksi.
Koko enkelikunnan
kaikkein kaunein ja ihanin kerubi
oli saanut nimekseen
Aamuruskon poika.
Tätä Aamuruskon poikaa
jotkut ihmiset
nimittävät Luciferiksi
eli Valon kantajaksi.
Tämä kaikkein kirkkain enkeliolento
ylpistyi ihanuudestaan ja kauneudestaan.
Raamattu kertoo,
että Hän halusi tehdä itsestään
Jumalan vertaisen.
Tuo ylpistynyt kerubi
pyysi muita enkeleitä
kanssaan sotimaan Jumalaa vastaan.
Osa enkeleistä
suostui Luciferin pyyntöön.
Ja sitten taivaassa alkoi sota.
Lucifer ja sen enkelit sotivat
muita Jumalan enkeleitä vastaan,
joiden johtajana oli
enkeliruhtinas Mikael.
Lucifer ja sen enkelit
hävisivät tuon sodan.
Heidät heitettiin taivaasta
Maan päälle.
Tämän seurauksena
kaikki Jumalan luoma ihanuus
maan päällä tuhoutui.
Raamatun toinen jae
kertoo tuhon jälkeisestä
sekasorrosta ja kaaoksesta.
Ja maa oli autio ja tyhjä,
ja pimeys oli syvyyden päällä,
ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.
Jumala ei siis kuitenkaan
jättänyt Maata tuohon
sekasortoiseen tilaan
pimeyden valtaan.
Pyhä Henki eli Jumalan Henki
leijui tai lepatti kuin lintu
kaiken yläpuolella.
Kuuden päivän aikana
Jumala teki kaiken uudeksi.
Maa oli kuin uudestisyntynyt.
Se oli jälleen
kuin Jumalan puutarha.
Jumala ei pelkästään
muokannut olemassa olevaa,
vaan loi myös ihan uutta
- nimittäin elävät olennot.
Tuon uudistetun maan
Valtiaaksi Jumala asetti ihmisen.
Ja Jumala sanoi:
"Tehkäämme ihminen kuvaksemme,
kaltaiseksemme;
ja vallitkoot he
meren kalat
ja taivaan linnut
ja karjaeläimet
ja koko maan
ja kaikki matelijat,
jotka maassa matelevat".
Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa,
Jumalan kuvaksi hän hänet loi;
mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
asetetun Ihmisen kanssa.
Silloin Jumala kertoi