Olemmeko itsessämme vanhurskaita vai vääriä.
Raamatun ilmoittama vastaus on hyvin yksiselitteinen:

Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet;
ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on,
ei yhden yhtäkään. Room 3:10-12

Olemme siis vääriä emmekä vanhurskaita,
pahaa tehneitä emmekä hyvää tehneitä,
ja kaukana Jumalasta emmekä suinkaan pyhiä eli Jumalalle erotettuja.

Mutta Jumala vanhurskauttaa jumalattoman.
Ja sen tähden me voimme välttää toisen kuoleman,
voimme pelastua hirvittävältä tuomiolta ikuiseen kauhistukseen,
voimme päästä takaisin Jumalan yhteyteen.

Sillä Kristus kuoli syntiemme tähden,
Vanhurskas vääräin puolesta, johtaakseen meidät Jumalan tykö. 1 Piet 3:18

On yksi Vanhurskas, joka kuoli meidän kaikkien vääräin puolesta.

Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
ja saavat lahjaksi vanhurskauden
Hänen armostaan sen lunastuksen kautta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room 3:23-24

Vanhurskaita eli oikeamielisiä ovat siis ne,
jotka ottavat Jumalan lahjavanhurskauden vastaan.
Vääriä ovat ne, jotka sen hylkäävät.
Pelastuminen Jumalan valtakuntaan edellyttää
tästä väärämielisyydestä luopumista eli kääntymistä Jumalan puoleen.
Silloin vapaudumme tuosta väärästä,
ja Kristuksen vanhurskaus luetaan hyväksemme.

Ihan oma lukunsa on sitten palkanmaksu.
Sillä kun meistä edellä kuvatulla tavalla on tullut Kristuksen omia,
mikään kadotustuomio ei meitä kohtaa.
Mutta Kristuksen palkintotuomioistuimen eteen me joudumme/pääsemme.

Ratkaisevan tärkeää iankaikkisuuden kannalta siis on se,
että me suostumme siihen, mitä Raamattu tarkoittaa sanalla Sovitus